Uuktuutaut Munarinirmut Unnirutikhaq Apiqhuutaunginnaqpaktut

Munaqhiliqijitkut (Health) havakhimmaaqtut nutaanguqtirhugu ihuaqhivlugillu munaqhiliqidjutikhanik nunami pijumajainun Nunavunmiutanin.
Munaqhiliqijitkut pipkaktait Health Intelligence Inc-kut piliuquvlugit uuminga Uuktuutaut Munarinirmun Unnirutikhaq (Report) 2017-mi,malikhugu Havakvik tapfumuna Maniliqiyit Maniit Atuqniit (OAG) pitqujainun taimaa Munaqhiliqijitkut ihuaqhaikuvlugit qanuq havakpaktamingnun munarikattarlugit ihuaqtumik havagiamingni nunallaat pijumajainun.

close

Tainia Uuktuutaut Munarinirmun pihimajuq piqariami aallatqiinik havaktukhanik munaqhiliqijit, ikajuqtikhat havaktit, ajuiqhattiaqhimajullu havaktut havaqatigiikhutik ihuatqijamik munarijaamingnun aanniartunun nunallaamullu. Ihumagivlugit aallatqiiit pidjutauvaktut munaqhiliqinikkut,ikajuutikhat atuqtaaktangit,aallanun takupkaktittugin, pihimajait hunavaluit atuqtakhatik tamajallu, nunallaamilu pijumajait auladjutikhaillu.

close

Munaqhiliqijitkut pijaat Unnirutikhaq naunaitkutikharivlugu kangiqhinnaktumik Uuktuutaut Munarinirmun qanuq ittukhaujaakhaa Nunavunmi. Naunaitillugu tamaat takujakhaq,Munaqhiliqijitkut pijait naunairiiqhimajut pitqujauhimajunit qaujihaijinin maliktakhat pivlugit nakuutqijamun munaridjutikhanun Nunavunmiunut.

close

Unnirutikhaliuramik 2017-mi, Munaqhiliqijitkut pilluarahuritpagait ihuaqhihimmaaqhugit Nunavutip munaqhiliqidjutikhainun. Naahimadjutikhanun ikajurikhamingnun ajuqhautiqaraluaqhutik, Munaqhiliqijitkut atuqpagaat iniqhimaittuq Unnirutikhaq – aallaniklu ikajuutikhanik, ukunatut nunallaami ajuitpiaqtut, pidjutinun ajuittiaqhimajut, nutaallu hunavaluit atuqtakhat – nakuujumik ihumaliurnirmun tamainnun hanaqidjutikhanik piliuqhugit.
Unnirutikhaq pijaat naunaijakhugit nunallaami munaqhiqarviit, Munaqhiliqijitkut, piniaqpiaktamingnun havaklutik qajangnaittumik munaqhiliqidjutikhamingnun, atuqtait nakuukpiaktut pidjutikhat ukunungalu aviktuqhimajuni aanniarviit, taaktikhanun, ahinin nunamin munarhinirmun,pitquhiillu ihumagivlugit, ukunatun Inuit havagiamingni ajuiqhaidjutikhat, tamainnullu nunallanun pivalliadjutikhainun.

close

Unnirutikhaq naunaiktait pitqujamingnun ukununga pidjutikhanun:

• Hivulliqpaanga Munarhitkunnit Ihumagilluaqtakhait;
• Havakviup tunngavinga, pijunnautinga unalu ihumaliurninnga;
• Nunallaani ilaupkainiq unalu nanminiriniq;
• Qanurittaakhaanik munariniqmut aaniarviliaqtunullu nakuujumik;
• Ajuittiaqtut unalu ihuarhaqhimajut havagvingap;
• Piksasuutigun munarhiliqinirmut havaat;
• Taaktiliarnahaqtun Tingmidjutikhanut.

Amihut pitqujauhimajut pihimajut munaqhiliqinikkut havaktakhainun Nunavunmi piliktait, pingittugit ikittut ihuangittut ukiuqtaqtumi pidjutikhainun—unalluaq “nanminiqaqtut niuvrutainun kavamatkut” munaqhliqinirmun tunngavikhaa.
AallatKanatamiutat aviktuqhimaniin ajuqhautigijaat aviktuqhimajuni nunanilu munaqhiliqidjutainun tunngaviinni. Aviktuqhimajuni munaqhiliqijitkut pijait nunani ihuaqhilugit munaqhiliqidjutit aanniarvikmi/aanniarjuaqtunun munaqhijit havakpagait nunallaanun, aanniartailidjutikhanun aulapkaidjutikhanullu havakpagainun. Pihimajuugaluaq piliuqlugit ihuaqtut aadjikkiiliqlugit munaqhiliqidjutinik piiklugit auladjutikhanun aadjikkiiktunik havakpagainun, pidjutittaililugit aanniarutauvaktunik munarilugillu aaniarutit hiaminnaittumik. Nunavunmi, havakpagait ihuaqhaqtaujut nunallaani, aadjigiiktut ihuaqtumiklu havaktakhainun pidjutaungittut ihuaqhaqtauttaarmata munaqhiliqijitkunni tunngaviinni. close

Munaqhiliqijitkut iniqhijut piliuliqhugilluunniit ukuninga hanaqidjutikhanik ihuaqhijuumilugit munaqhiliqidjutikhanun Nunavunmiutanut:
Munaqhiliqinikkut Aadjikkiilirnikkut:

• Piliuqlugit aadjikiiliqlugillu havakpagainun munaqhiliqidjutaujunun, ukunatun naunaiqhidjutikhanun kaansaqtunun sukakluktunullu, aadjikkiiliqlugillu aanniarjuaqtunun aanniarutinillu munaridjutikhanik.

Nunallaani Pinahuarutikhanun:

• Munaqhiliqijitkut ikajuqniaqtait havaktakhainun havaarijamingnun ukuat Nunalingni Inuhikgingnaktumik uvunalu Inukattigiknikmunlu Katimayit (Community Health and Wellness Committees -CHWCs) inaunaijaklugit havaarilugillu inuuhittiarutikhanun pijumajaujanik nunallaani havaqatigihimmaaqlugillu CHWC-ngujut havaktakhamingnun piliuqlugit pikhatik Nunallaami Inuuhittiarutikhanun Qanuriliurutikhat.
• Piliuqlugit nunallaanun pihimajunun naunaiqlugit havaktaujakhanik qanuriliurutikhamingnun ihumagijauniaqtut taimaa munaqhiliqivikni atanngujat havaqatigiiktut naunaiqhilutik qanuq ihuatqijamik havaktaulugit naunaijainirmun, naunaiklugu aanniarutaa qanuqlu munaridjutikhamut havaktakhait tamainni nunallaani.

Naunaitkutinun Naunaijainiq Munaridjutikhainullu:

• Munaqhiliqijitkut havaktut piliuqlugu una Munaqhiliqinikkut Naunaitkutinun Havagvia (Health Information Unit -HIU), aadikkutavjainun aalani nunanit. HIU-kut katitrpagait naunaitkutit tunihivlutiklu naunaitkutanik naunaijaidjutiniklu ihuaqtumik ihumaliurutikhanun ihuaqhilugillu nunallami pilluagakhainik. Pipkaklugit Munaqhiliqijitkut naunaijaklugit pidjutauhimajut ihuaqhijuumijaanginni nakuutqijamik munaqhiliqidjutikhanun;
• Piliuqlugit nunani havaktaujakhanun atuqtakhainun munarilugit katimajiit havaarijainun ihuaqtumik pidjutikhanun, pilugit, nakuujunun, qajangnaittunik, ihuaqhidjutikhainun nakuujunullu havaktaujanik havaktait nunami ahinilu nunani;
• Munarilugit aanniarviliqtunun tingmijunun atuqlugillu naunaitkutit ihuaqhidjutigilugit pivikhanun havaktaujanun. Una ilanga nunami havakpagainun atuqtait munarijillu katimajiit.

Qanurinninga:

• Ihuaqhilugu havagviup tunngavikhaa ihuatqijamik havagiamingni havaktakhainun munaqhiliqijitkut havakhimmaakpaktillugit;
• Ihuaqhilugit atanngujat havaktakhait, kiunnaqtuutikhat, tuhagakhanullu.

Havagvingmi Pivalliadjutikhat Aulahimmaarutikhallu:

• Munarijautillugit Naunaijainiq (naunaijairvikmi naunaijaijut) hivullirmik uuktuliqtait havaktaujakhat. Una havaakhaq pihimajuq ajuiqhaijaanginnik aallanik havaktaujakhanun, ajuiqhimajakhainun, qauhimajakhainullu Inuit havaktiujut havaarivagianginnik naunaijaidjutikhanun nunallaami;
• Una Iksuliliqijirjuat Havati (Basic Radiological Technician BRT) havaktaujakhaq havaliqtaat. Pidjutigijaat Inuit Munaqhiliqirvikmi havaktit ajuirianginni qauhimalutiklu iksuliiqhinirmun tamainni Nunavunmi munaqhiliqivikni talanilu Qikiqtani Aanniarvik (QGH);
• Ilihaqjuuminirmun Ajuiqhaidjutikhaq (Educational Upgrade Program -EUP) ikajuutaujuq naahimadjutikhanun ajuiqjuumivlutiklu havaariraakpaktakhamun ukununga Inuit Munaqhiliqijini havaktinun. Una EUP aallatqiinik ilihaudjutikhaq ukununga Puqtutilaanga 12-mit iliharvikjuanilu naunaitkutikhaqhutik ilihaqtamingnun, talvunga ilihaudjutimun (bachelor’s degrees) aallanullu.
• Munaqhiliqijitkut ilihaudjutigijaat atauhiqmi ajuittiaqhimajunit ilihaqtitaudjutikhaq ukununga Nunavunmi Ilihaliakpaalirvik (NAC-kut) munaqhiujumuajunun ajuiqhaqtunun ilihaqtamingnik iniqhijunun. Ihuaqtumik iniqhigumik ilihaqlutik atauhiqmi ukiungani ajuittiaqhimajumik ajuiqharlutik, iuhuaqtuniklu iniqhilutik nunakjuami munaqhiujunun atiliuqhimalutik uuktuqlutik, ilihaqtamingnik iniqhihimajut uuktuinnarialgit havaakhaqhiurutik munaqhinun havaakhainut.
• Munaqhiliqijitkut Ajuittiaqhimajut Havaktit Havaakhaq (Health’s Paraprofessionals Project) havaarilluaqniaqtaat havaktikhaqhiurlutik Inuit havaktikhanik tamainni nunallaani hivulliulugu pilluagakhani pigijamingnun Ihumaliqinirmun Ipiralailaqinirmullu (Mental Health and Addictions -MHA) pinahuarutaanun. Pinahuarut pidjutikhaq ajuiqhaidjutikhanun amigaiklugit nakuukpiaktunun havaktikhanun atuqlugu havaariraakpaktakhanun pivaktainun. MHAajuittiaqhimajun havaktit ihuaqhidjutigijauvaktut aadjikkiiktunik munaqhidjutikhanun havaarilugillu pitquhirmun ihuaqtunun ihumaliqinirmun havakpagainun nunami.

Aanniartunun Qajagidjutikhat:

• Pihimmaaqtait Ihuaqtumik Ihuaqhaihimmaaqhutik Havagvik (Continuous Quality Improvement Unit) aullaqtirutigijaat ikiklijuuminahugittugit aanniartut qajagidjutikhainun pidjutigivaktainun. Nutaat atugakhat maliktakhallu iliqtut, nutaarlu qaritaujakkuurut pidjutinun munaridjutikhaq piliuliqtaat tamainni nunallaani;
• Ihuaqhijuumihimajut pidjutinun munaridjutikhat atuqhugu una ilanga nunami havakpagainun atuqtait munarijillu katimajiit.

Qaritauyakkut Hivajautikkut Tiiviitigut:

• Munaqhiliqijitkut ilihimajait pidjutikhaujut qaritaujakkuurutit tiiviikkut hivajautikkullu nutaaniklu atuqtakhanun havaarilugit munaqhiliqidjutikhat qanitqijamun aihimavikmin. Munaqhiliqijikkut tadja naahimadjutikhaqaqtut iniqtirijaami uumuna CT Ivitaaqaqtumik iksuliirutit Naunairiangani aukpit aulania uumatingnun (CT Coronary Angiography) talvani aaniarvikmi QGH. Una CT Ivitaaqaqtumik iksuliirutit Naunairiangani aukpit aulania uumatingnun (CT Coronary angiogram) iksuliitigun naunaijaut tautukhugit aukppit aulanianun uumatimun ilaanilu naunaiqhugit aanniarutirjuat uumatimun naunaiktinnagit aanniarliqqata;
• Angiklijuumidjutit MEDITECH-mik nunami pihimaaqtait, atuqpagainullu tiviikkut taaktiliqinirmun.

close

Havalirniq ikajuutikhamun Uuktuutaut Munarinirmut qilamik inihalimaittuq: Unnirutikhaq ilihimajaat taimaa munaqhiliqidjutikhat aallannguqtirutait qilamik inihalimaittut ilauvluni havakhimmaaqtakhait hivunngani ukiuni.
Unnirutikhaq ilihimajaat havaktaujakhat Nunavunmiilaani ajuqhautiqaqpaktut, ukuallu:

• aallannguqtirutit atuqtauvaktanun pijumajainlu inungnit;
• atuqhimmaaqtangit ukiunganun ikajuutikhanullu ajuqhautit;
• inuit inutqualiqtunun;
• amigaikpalliavlutik aanniarutirjuanik aannialiqtunun;
• ihuirutauvaktut havagvingmi havakpaktainun Munaqhiliqijitkut havalimaitainun pilimainamik aallanit pihimangmata;
• angijumun nunamni pivaktainun.

Unnirutikhaq ikajuutauniaqtuq pijakhanun, ihuangittuugluaq ihuaqhaidjutikhanun:
Unnirutikhaq piqaqtuq pittaaqtanik ihumagijakhanik pihimaittuklu naunaiqtiakhimajunik. Unnirutikhaq piqaqtuq tunngavikhanik uqautigilugu ikajuutauvlunilu hivunngani upalungaijautikhanun. Naunaitkutit Unnirutikhami atuinnarialgit naunaiqhilutik hivunngani hanaqidjutikhanun, ihuaqtunik pidjutikhanun, uukturlugillu pinahuarutikhanik. Atuinnarialiklu ikajuutigilugu pivalliadjutikhanun kiunnaqtuutikhamun tunngavikhanik, pidjutaujullu havagvingmi uuktuutikhat. Unnirutikhaq pidjutikhalik naunaijaidjutikhanun nunallaani munaqhiliqirviknik, kihimi pingitait naunaijaidjutit munaqhiliqinirmun tamainnun:
Munaqhiliqijitkut ilihimajaat taimaa ihuaqtumik auladjutikhat munaqhiliqinirmun pidjutikhaqaqtuq tamainnin ihuaqtumik pidjutaikhainun. Una Unnirutikhaq ikajuutaujuq hivunngani upalungaijautikhanun, pilluagakhait nunallaani munaqhiliqiviujunun. Unnirutikhaq pingitait ihumagijaujakhat aallanun ukunatut aviktuqhimajuni munaqhiliqiviit, ahinin nunamin munaqhiliqidjutikhat, ukuallu ajuittiaqhimajunik taaktinillu havakpaktainun. Unnirutikhaq piqangittuq ihumagijakhanik Inuit havaktukhanik havakvingmilu pivalliadjutikhanun. Munaqhiliqijitkut itquumagijaat taimaa uuktuutit nutaanguqtirutinun munaqhiliqinirmun ihumagijakhait ukuat aallat pijakhat. Unnirutikhaq naunaiqhimajait pidjutit hakugiiknirmun ikajuutikhat pijutaujullu pijakhanun:
Unnirutikhaq naunaiqtait ihuaqtut hakugiknirmun pijakhat pidjutikhallu nunallaani munaqhiliqirviknun talvanin Unnirutikhaq piliuqtaulirman. Pidjutait uqarijaujakhat aadjikkiiktut tahapkununga aallanun ahini nunaqaqtunun (ukunatun. aallatqiinik munaqhiliqirvikkut havaktiit havakpagainun; aadjikkiiliqlugit munaqhiliqinirmun auladjutikhanullu pivaktainun; pivlugit ihuaqtut ikajuutikhat munaqhiliqivikmi havaktinun, aallaniklu). close