Havaktingit

You are here

2016 Uqauhirmut Quviahuutiqarniq

2013 Uqauhirmut Quviahuutiqarniq  | 2014 Uqauhirmut Quviahuutiqarniq  | 2015 Uqauhirmut Quviahuutiqarniq  | 2016 Uqauhirmut Quviahuutiqarniq  | 2017 Uqauhirmut Quviahuutiqarniq   | 2018 Uqauhirmut Quviahuutiqarniq |2019 Uqauhirmut Quviahuutiqarniq   | 2020 Uqauhirmut Quviahuutiqarniq | 2021 Uqauhirmut Quviahuutiqarniq | Mapiqviluanga

Qanurittut Hulilukaarutiillu | Qilaut 2016 | Inuktut Aturutikhat
Atuqtuuyat Piksasuuliurnikkullu | Nunallaani Havaktauyukhat | Mapirvilluangani

 

Uqauhirmut Quviahuutiqarniq
Fipyuali 1 - 28, 2016

Uqauhirmut Quviahuutiqarniq una Nunavutip ukiuq tamaat aliahuutigiyaa Inuktut unalu Inuit pitquhiani.  Ilihaqta ilihailutalu.  Atuuyaqta unipkaarlutalu. Hulivaklutalu atauttikkut. 

 

Qanurittukhaq Uqauhirmut Quviahuutiqarniq 2016 una Inuit Aannuraangit (“Inuit clothing”). Inuit aannuraangit pipkaqtitpaktait hivulivut inuuttiapkarhugit ukiuqtaqtumi. Pitquhikkut uplumikkullu aannuraakkut iliktirutivut anginiqaqtuq piliurnikkut pitquhikkullu takupkaitjutinik, tautungnaqtut ilaqatigiikniin, angaatjuutitigut, ihumagitjutiptikniklu nunaryuamik. 

Qanuriliurniaqqit?

Tamapta uuktuqtaaqtugut, ilihailuta, akhuurhailuta, aliahuutigilugillu Inuktut unalu Inuit pitquhia. Piyuq nunallaanun, ilagiiktunun, iliharviknun havakviknunlu.  Huliniaqqait uvani ukiumi? 

 

 

Le 21 février est la Journée internationale de la langue maternelle!

Uqauhilluanguyut ikayuqpaktut inuuhiriknirnik nunallaanilu pivallialiuqnirnik. Nunaryuami Uqauhilluanguyuni Upluq qauyimapkaittiaqpaktuq uumuuna. Una upluqlu piuyuqlu anginiqarningani uqauhikkut aallakkiiknirni. 

Nunaryuami Uqauhilluanguyuni Upluq – Fipyuali 21  

 

Background on Uqauhirmut Quviahuutiqarniq

Aliahuutigivaktaqqut tamainni Fipyualimi, talvanilu piliraangat Nunaryuami Uqauhilluanguyuni Uplungani (Fipyuali 21). Kingullirni ukiuni, aliahuuti hivituniqaqpaktuq atauhirmik malruuknikluunniit havainirnik.  Aullaqtirluni 2016mi, Uqauhirmut Quviahuutiqarniq pinialiqtuq tamaat tatqiqhiutingani Fiyualiup.  Una aallanguqtirniq pitjutiqaqtuq tigummitjutiqaqtuq ihumaliurutainni pivaktut talvani 2104mi pinahuarutimi ihivriuqhirnirmin.

 

Huuq taimailiuqpatugut uvuuna Uqauhirmut Quviahuutiqarnikkut aturyuumipkainahuaqhuta uqauhinik Inuktut imaalu ilituripkainiaqhuta ikpirniagut, ingilraanitaatigut, qanuriningagut aallatqiingningagut tamainni Nunavunmi. Ilitaripkaniqhugulu Inuktut kangqhidjutit atuqtauyukhallu (malikhugu Inuit Uqauhiit Tammaqtailinirmut Maligaq).

 

Inuktut atauhiuyuq pingahunit uqauhiinnit nunaqaqqaaqtut Kanatami tammallagunaittunahiyuq. Kihimi, Inuktut tammallagunaittuq hulidjutigiliruptigu. Aturnia Inuktut mikhiyuumiqtuq qaffini ukiuni aniguqtuni. Ilihimaliqtautaini Statistics Kanatami, aturnia Inuktut aimavingni ikigliyuummiqtuq uvannga 76%-mit 1996-mi uvunga 64%-mut 2006-mi. Aallanguqtirnia Inuktut aturniata aimavingni kayagiqudjutauyuq, aimavingni nutaqqat ilitqaaqpaktut uqauhinik. 

 

Atauttikkut, kingumuktitaaqtaqqut ikigliyumirnia Inuktut atuqpaktut. Uqauhiqqut hadja hakunginiqaqtuq tun’ngaviqaqtuq. Imaalu, uqauhiqqut munariyauyuq ataani avikturviup maligaini. Kihimi, huliliqtuqhauyugut – aimaviptingni, iliharivngni, havagvingni nunallaaptingnilu.

 

Hulittaaqqita?

Ilikkut hulittaaqqit? Aturlugu Inuktut ubluqtamaat. Kimulliqaak uqauhirilugu, ukunungalluarlu nutaqqanut. Uuktuqpagluhi uqarluhi titirarluhi kimuliqaak. Uqqariktunik uqaqatikhaqhiurlutit ikayuqtukhanik. Atuqpagaangangni Inuktut, ikayuqtat uqauhit pitquhiilu hakugigiangingni. 

 

Nunavut Kavamangat uqariiqtut havakpangniaqhutik aturlugu Inuktut ilitquhiptingni. Uqariiqtut atuqhugu una nutaaq uqauhiit maligaigut (Ilitariyauhimayut Uqauhiit Maligaq unalu Inuit Uqauhiinik Tammaqtainirmut Maligaq). Ilauqtauhimabluni Inungnit katimayiinillu Nunavnmit tamaanit, upalungaiyaqhiyugut ilauitunguqtumik hannaiyaunmik atuqtauyaangita nutaak uqauhinut maligak.  Hannaiyautikput atia Uqausivut.  

Qaritauyakuuqtillugu Uqausivut 2012-2016
 

 

Qulvatillugu nunalingnit ilitarinia ilitturinia ihumaaluutigiyauyut ilauyut hannaiyautiptingni. Qulvatuyuuminiaraotigu qanurinnia Inuktut inuuhiptingni ubluqtamaat. Amigiaqtittumablugit uqayuktuq Inuktut aimavingni, iliharviinni, nunallaaptingni, havagvingnilu. ubluqtamaat, uqauhiqqut hakugikhiyuuminiaqtuq pitquhiqqullu aulaniaqhuni. 

 

Atiagut uuma: Uqauhirmut Quviahuutiqarniq

Hivulliqpaami uukturaptigu quviahuutigiblugu Inuktut, atiqaraluaqtuq Inuktitut Uqauttin. Imaa tukiqaqhuni “uqaqtut Inuit pitquhiitut” (Igluliup uqauhiagut). 

 

Uqauttin tukia taimani amihut uqautin uumannga uqauhiq (“tainiq,” “uqauhiq”). Una atuqtauyuq huli Kalaalliisut (Greenlandic (titiraqtaubluni oqaatsit), Inupiatuttauq Inuvialuktullu (uqautchit/uqauttit), aallani ualinimiut uqauhiini Inuktut.  Una atuqtauhimayuugaluaq taimani kivataani ukiuqtaqtumi kihimi atuqtaulluarungnaiqtuq hadja.

 

Uqarvigivaktavut nunalgit Nunavunmi atiagut. Hapkua tuhaayaptingit, attiqhimangmiyaqqut imaa Uqauhirmut Quviahuutiqarniq 2005-mi. una atia piyaqqut kangiqhittauttaarmat tamainit uqauhinit. Imaa tukiqaqtuq ‘quviagiblugu uqauhiqqut.” 

 

Hunali “Inuktut”?

Nunavut Kavamangat atuliqtaat tainiq Inuktut uqariliraamikkik Inuit uqauhiit Nunavunmi. Ilauyuk ukuak Inuktitut Inuinnaqtullu. Uuma tainiup himmauhiqtaa qablunaatut taiyauvaktuq “Inuit uqauhiit.” 

 

2013 Uqausirmut Quviasuutiqarniq  | 2014 Uqausirmut Quviasuutiqarniq |

2015 Uqausirmut Quviasuutiqarniq  | 2017 Uqausirmut Quviasuutiqarniq