Havaktingit

You are here

Ukiuqtaqtup Ukiuqtaqtumillu Atugakhaliurutikhat - Tamaini Ukiuqtaqtumi Ilangaa

Ukiuqtaqtup Ukiuqtaqtumillu Atugakhaliurutikhat

Yukon
Nunatsiaq
Nunavut

Tamaini Ukiuqtaqtumi Ilangaa

Hivuliqtit’ Naunaipkainiat

2017mi Hivuliqtiit Yukon, Nunatsiap, unalu Nunavutim nuipkaijut Tamainni Ukiuqtaqtumi Takujumajait Aularanginnaqtumik Pivallialirnikkut uqaqtut taimaa tamaita nunaqaqtut avikturniinni pijukhaujut pinahuarutikhanik aadjikutaanik pijumajainnutinmingnut ilamingnullu aallat Kanadianmiutut – ilaujut inuuhikhamingnut, iliharnikkut, aanniaqtailinikkut, imaalu manikhaliurutikhat.

Hivuliqtit nangiqatigiiktut ikajurahuaqhugit tunngavikhamingnik ihuaqtunik atuqtakhaliurutikhat, maniliurahuarutikhanik aallatqiiktunik imaalu havaakhiliurutikhaniklu – ilaujullu maniliurutikhainnik ingilradjutit,auladjutikhat imaalu tuhapkaidjutikhanut nappaqtirutikhat, imaalu nutannguqtiutikhainnut. Hivunikhaliurutikhangit Tamainni Ukiuqtaqtumi Takujumajait Aularanginnaqtumik Pivallialirnikkut imaatut ukiuqtaqtiriut atuqtakhaqaqtukhat atanniqtuidjutikhamingniklu munaqhitikhamingnik imikkut hulipkaidjutimingnik imaalu ihumaliurlutik hivunirmingni atuqtakhamingnik Ukiuqtaqtumi.

Hivuliqtit pivaktut hakugiktumik hivuliqtiudjutikhamingnik havaqatigiplugit kavamatuqatkut, imaalu Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijaillu, imaalu aktuqtaujut tigumiaqtiujut ihuaqtumik iniqtiutikhannik ukuat Tamainni Ukiuqtaqtumi Takujumajait Aularanginnaqtumik Pivallialirnikkut. Katimajumik takujumajait, hivunikhaliurutikhangit maniliurutikhangillu pivalliadjutikhangit hivulliutijumajamingniktun'ngavikhat piliurutikhanut atuliqpalliadjutikhainiklu Ukiuqtaqtup Ukiuqtaqtumillu Atugakhaliurutikhat. Haffuma tun'ngavikhap naunaiqhimajait anginiqarniit atuqtakhaliurnirmik pivallianiq, maniliurahuarutikhanik aallatqiiktunik, nakuutqijamik nappaqtirutikhainnik imaalu nutanngujunik ihuaqpiaktuniklu avikturniinni maniliurutikhnik imaalu hakugikhaqhugit inmikkuurutikhait.

Pinahuarutaa Tamaini Ukiuqtaqtumi Ilangaa

Tamainni-ukiuqtaqtumi ilangani ihuaqhaqhimajut naunaittumik anginiqaqtut imaalu havaarijakhainnik pingahut avikturniinni kavamaliqinikkut maniliurnikkullu ‘avikturnia’ Kanatami. Naunaiqtauhimajut ilangit pivikhait ajuqhautaillu avikturniinni atuqpakhimajait, imaalu tunihijut naunaitkutikhainnik naunaijattiaqhimajut avikturniinni atuqtauhimajunik imaatut. Hamna ilanga aullaqtirniaqtuq ilanginnik uqaqhimajainnik Hivuliqtiit’ Tamainni-Ukiuqtaqtumi Takujumajait Aularanginnaqtumik Pivallialirnikkut, malikhugit naunaiqtauhimajut ilakhangit tamainni-ukiuqtaqtumi titiraqhimajut.

TAMAINNI UKIUQTAQTUMI TAKUJUMAJAIT IMAALU HIVUNIKHALIURUTIKHAINNIK AULARANGINNAQTUMIK PIVALLIALIRNIKKUT

Hakugikhiijuumirlugit imaalu amigaigjuumilugit maniliurutikhat ihuaqtumik aularanginnaqtumik nunani inuuhiringnaqtumiklu imatullu Nunaqaqqaaqtut inmikkuurahuarutikhainnik. Ikajuutikhainnik inuuhiringnaqtumik, allianaqpiaktut ilingairutikhaniklu nunallaat pijariaqaqtut nunamingni ajuiqhautikhainnik pivallianiq maniliurutikhainnik, anginiqarniaqtut maniliurahuarutikhait aallatqiiktunik maliktakhaliurlutiklu inmikkuuliringinni nunalaamingni. Nappaqtirutikhainnik imaitut apqutirjuat ingilrarvikhat, apqutit, ikaarviit, umiat tulagvikhait, umiat uhiijarvikhait, tingmitit milviit, ihuaqtumik aulladjutikhat aallatqiit, tuhaqtidjutikhat imaalu iliurautikhait imarmit kuukkani aulladjutikhat pauwaliurutikhat anginiqaqtut maniliurahuarutikhanik aallatqiiktunik imaalu mikhijuumiutikhanik inuudjutikhanut akikhainnut. Tamarmik avikturniinni kavamangit piqaqtut hakugiktunik havakpiakpaktuniklu havaqatigiikhutik nunamingni Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu. Havaqatigiikhutik ilaudjuhiat anginiqaqtut ihuaqhaidjutait, maniliurutikhainnik pivallianiq avkturniinni imaalu iikajuutikhainnik nunani inuuhiringnikkut, ihuaqtuniklu atuqtakhainnik hivumuuqpalliadjutikhainnik Kanatap Ukiuqtaqtumi tamainnut maniliurutikhainnik.

Tamaini Ukiuqtaqtumi Takujumajait

Inungit Nunavutim, Nunatsiap Yukonlu hivulliujuq hivulliutijakhanik imaalu anginiqaqtut atuqtakhavut. Hivuliqtiupluta, akhuurutigijavut hivulliqtiunirmik havaaktakhavut havaqatigilugit kavamatuqatkut, avikturninni Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu ukuallutigumiqtiujut tunihilutik nunaqaqtunut pivikhanik maniliurutikhanik ihuaqtunik imaalu inuuhirittiarnaqtumik. Tamarmik Ukiuqtaqturmiut tunijaujukhat inuuhiringnaqtumik hakugingnaqtumiklu nunamingni naunaitkuttaujuq Kanatamiutaujunut. Maniliurutikhait pivallianiq imaalu aallatqiingnit tun'ngavikhait tikinnahuarumajanut.

Tamainni-Ukiuqtaqtumi hivunikhaliurutikhangit
  • Avikturniit nangiqatigiiklutik havangniaqtut hivitunirmut aularanginaqtumik pivalliadjutikhainnik ukiuqtaqtumi maniliurutikhanik.
  • Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu ihuaqutaujut maniliurutikhanut avikturniit.
  • Ukiuqtaqturmiut piqaqtukhat atuqtakhamingnik atanniudjutikhaniklu munaqhijamingni inmikkut havaktakhamingnik imaalu ihumaliurlutik hivunikhanut ukiuqtaqtup.
  • Inungit avikturniit pivihaqaqtut inmikkulirutikhamingnik, inuulutik inuuhiringanaqtumik, allianaqpiaktumik, ajuqhaqhimaittumik nunallaat, imaalu nauvallialutik pivalliadjutikhamingnik.
  • Inuuhikhamut nunamingnillu muarijakhainnik akhuurnaqtut anginiqaqhutiklu avikturninni maliktakhangit imaalu ikajuutikhainnik tamita maniliurutikhait pivallianiq ihumaliurutainnik.
Tamainni Ukiuqtaqtumi Takujumajait Aularanginnaqtumik Maniliurutikhait imaalu Pivallialirnikkut Hivulliutijakhait

Atuqtakhanik Pivallianiq:  Munariniqaqtuq, aularanginnaqtumik atuqtakhaliurnirmik pivallianiq imaalu havaakhaliurnirmik tun'ngavikhait avikturniinni maniliurutikhangit. Nunaqaqqaaqtut nanminirijait, maniliurutikhat imaalu ilauplutik atuqtaujukhanik havaakhanik ihuarniqhaujut uumani havaahanigianginni. Nunamiuttanik havaakhat piqaqtitivaktut iliharvikhanik, ajuiqhavikhanik imaalu havaakhaqarnaqtumik havagvikhainnik nunallaani imaalu nunaqaqqaaqtunik ilaupkaiplutik imaatut tamajakhainnik atuqtakhainniklu hunanikliqaak havaakhainniklu nanminiqaqtut pivalliadjutikhainnik.

Havakhimaariaqaqtugut aulatitijaangat hanaqidjutikharnik niglaumanirmi hilami ujaqqanik hunanikluuniit amuuhijaanganni. Havakhimaaqtitluta ihuaqtumik pivalliadjutikhanik hanaqidjutikhavut aulaniaqtuq havaqatigijaangat Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu, kavamatuqatkut, havagviingit ilagiiktunik atuqtaujukhanik munaridjutikhanik pivalliajangit maniliurutikhaptingnik. Havaktaptigut naunaijainiaqtugut pidjutikhaptingnik pivalliadjutingnik ihuaqtumik aturuminaqtukhanik inuuhiptingni nuatqatiptingni aulaniaqturlu munarittiariangata nunaqaqtunik hivunikhaptingni hivunipta atuqtakhainik. Ukiuktaqtuniitun piqaqtun nunamiittutuqat piqutit ihuaqutikhat alrujaqtuqtunik ikajuutiginiaqtun hivitunirmut aturuminaqtunik maniliurutikharnik.

Maniliurahuarutikhanik Aallatqiiktunik: Aallatqiingnit pigiaqaqtukhanik naunairutilik taima ihuaqtumik atuqtauhimaarianganik maniliurutikharnik. Avatingni allatqingujut avikturvingni, tamna ukiuktaqtuniitun aihimaviujut aulajagiikhimajunik havagvingnun aquinikkut nanminiqaqtut, pitquhimingnik tautuktitijun maniliurutikhanik, niqinik nauhimajunik, piksasuuliuliqinikkut, qaritaujakkut tuhaadjutikhat, hunaliukhimajut hanahimajuniklu, napaqtuliqinikkut, hanalrutiqarvingnik, naunairutikhanik qaritaujakkut, unalu maniliurnikkut iqallukhiuqtunik.

Havaqatigiplugit Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu, havagviujut ukuallu kavamatuqatkut hakugikhijuummiutikhanik ukiuqtaqtumi maniliurahuarutikhanik aallatqiiktunik, pijumajainnut ikajuutikhat aallatqiiktunik tamainni iluanillu avikturniit. Avikturniit qiniqhianiaqtut hakugiikhijuumiutikhanik imaalu napaqtirutikhanik, amigaigjuumilugit ilihautikhaliurnikkut atuqtakhanik, piliurlutiklu nutaanik havaqatigiigutikhanik nanminiqautikhaniklu imaalu nanminiqarumajunut ajiuqharnikkut ikajuqtikhanik pinahuarutikhangit nanminiqautikhanik havaakhaliurutikhaniklu.

Nappaqtiqhimajut:  Angijumik hanaqidjutikhanik maniliurutikhat tununganirmi ingilradjutikhanik nappaqtirutikhanik ilaujut apqutirjuat ingilrarvikhat, umiat tulagvikhait, umiat uhiijarvikhait, tingmitit milviit imaalu uiguliriiktut agjaqtutikhat piliurutikhat maniliurutikhanik havaktukhaniklu Tununganirmi. Tamna pivalliadjutikhaq halumajumik, akiliruminaqtumik auldjutikhaliurutikhanik allatqiinik katitirijaangatlu talvunga imarmit kuukkani aulladjutikhat pauwaliurutikhat ikiklijumiqtitiniaqtun akikhangit inuuhimaarianganik havagianganik havaanik talvani tununganirmi angiklijumiqtitiniaqturlu maniliurutikharnik ukiuktaqtunun.

Maniliurutikhanik talvnai ukiuqtumi nunagijangit ajuqhautiqaqpaktutpiliuriamingni ukiuqtaqtumi pivallianirmik maniliurutikhanik nunarjuami pijumaliutikhanik. Kanatami maniliurutikhat talvani ukiuqtaqtumi nappaqtirutikhanik amigaigjuumidjutikhat nanminiqaqtut havagviit maniliurutikhanik imaalu amigaigjuumilutik pivikhainnik qiniqhiadjutikhanik nunappiqutainnik pivalliadjutikhaniklu.

Katitiqtitiniaqtun nunalaangit talvuuna tuhaqtidjutikhat nappaqtiqhimajut nutanngujunik imaalu qaritaujaliqutikhaliurnirmik, iharianaitkutikhanik, imaalu amigaigjuumilugit inuuhiringnaqtumik nunaqaqtunik apqutaitunik nunalaangit aihinun. 

Nutaanguqtiriniq: Qaujihainiq, nutaanguqtiriniq, imaalu maniliurutikhaliuqhimajuinnarnik, nanminiqarnikkut, hakugikhijuumiutauniaqtut imaalu aallatqiiktunik avikturniinni maniliurutikhanik. Amigaitut ukiuqtaqtumi nunalaangit hanaviingitlu uqhuqtuinaqtun uqhurjuanik atuqtaujut auladjutinut pauwatuutinik iglunullu unnaqutikhanik. Nuutaanik aturuminaqtun nuutaanguqtiqhimajunik auladjutikhat pauwatuutinik tuniniaqtut allatqiinik auladjutikhat pauwatuutinik nunalaanun hanavingnunlu taima ikittunik auladjutikhaliurutikhaqarluangittut.

Atulirianganni atuqtauffaariaqaqtun imaalu aturuminaqtunik qaritaujaliqutikhanik ikiglijumirutiniaqtun nunalaangit hanaviitlu atuqtakhanik talvuuna pujuqtunik uqhurjuaqtuqtunik imaalu hivitunirmik atuqtaugiaqaqtunik imaalu, avatiliqinikkut munaridjutikhanik pivalliadjutingnik. Nutaanik auladjutikhanik uunaqtikhaniklu ihuaqhautikhanik imaatullu munariniqaqtuq havagviujut aturnikhait anginiqarniaqtuq havauhikhat hivunirmi Ukiuqtaqtumi. Havaqatigiiktun avatingni tamaini kavamatkuni nanminiqaqtunik havagviingit aulatitinaiqtun ukuninga aturuminaqtun ihuaqhaidjutikhanik naunaijaijaangatlu tununganirmiitunik iharianaitkutikhanik.

TAMAINNI-UKIUQTAQTUMI ATUQTAKHAT

Nunagijaujut: Atautikkut avikturniit angijumik nunagijangit aktilaaqaqtuq imaatut 3.9 million square kilometers. Hamna imavjak aktilaaqaqtuq 40% Kanatap nunagijanga imaalu piqaqhuni angijumik ilanganik takijumik tarium hinnanik nunarjuami, amigaitpiaktuniklu maniliurutikhaqaqhuni ilaujut nunap piqutingit pivalliadjutikhangit. Avikturniit’ nunagijait angijut piqaqtut amigaitpiaktuni ukiuni Nunaqaqqaaqtut ingilraarnittanit, Kanataup ukiuqtaqtumi naunaitkutait imaalu aulapkainiqarviani Ukiuqtaqtumi, tamangnik aimavianni hamanillu nunarjuami takumajaujut.

Kinauvitaa humi nunqaqqitaa: Atauttimut inuugiangningit ukiuqtaqtumi imaatut tadja kihitauhimajut 113,000 inungit, imaatut ivjaktut 1% Kanataup inugiangingit, inuujut 75-ni unngahiktut un'ngahiaktunni nunallaanni. Avikturniit aimaviujut anginiqhaujut imaalu aadjikkutaittut aallatqiiktunik ilitquhiqaqtut uqauhiiqaqhutiklu, imaalu Nunaqaqqaaqtut inungit amigaitilangit 86 percent inuugiangningit Nunavutim, 50 percent Nunatsiami imaalu 25 percent Yukonmi.

Tamna Yukon unalu Nunatsiaq NWT naunaiqtaunginnariaqaqtuk imaatut amigainnikhait inuugiangningit nunaqaqtut atan’ngujaqarviujut city-ngani (70% Whitehorse-mi imaalu 50% Yellowknife-mi). Nunavut pihimmaaqtut amigainingit inuugiangningit (imaatut 78%) inuujut 24-ni nunallaani ahianit atan’ngujaqarviujut city-ngani Iqalungni.

Statistics Canada inuugiangningit amiganniarnahugijait imaatut 2031 naunaiqtauhimajuq tamaita amigairjuumidjutikhait 16% tamainni katittugit ukiuqtaqtumi avikturniinni. Hamna pidjutiginiaqtaa inuugiangningit avikturniinni imaatut aktilanmginnik 131,000, ilangit aallatqiiklutik atauhirmi avikturnianni amigaigjuuminingit. Pingahut avikturniinni, Kanatami tamaat, atuqpakhimajut inuugianginginut imaalu inuuhinut-pijangaijautikkut aallangurningit ajuqhaujullu, ilaujut mikijumik inuugiangningit amigaigjuumijut ajuqhautaujunut imaatut amigaigjuumidjutikhanut amigaitilangit naunaittullu amigaigjuumidjutait ikajuqhirvikhainnik utuqqanguliqtunut inuugiangninginut. Hapkuat naunaitkutat aullahimmarniaqtut aktuutaultuik avikturniinni havaakhanik havaakhailiurnikkullu imaatullu pivikhainnik. Piliuqviujurlu ihariahuutainnik aallanik maniliurutikhainnik nunallaani.

Tamainni avikturniinni, piqatigiigutikhangit avatingnut inuit, avikturniit ukuallu Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu ihuaqutaujut atuqtakhaliurutikhanik imaalu ihuaqtumik atuqtakhainnik ikajuutikhainniklu.  Pittiarniq, ukpirijauniq imaalu aullaraginaqtumik pinahuarutikhangit hakugiktumik havaqatigiigutikhanik havaglutik ikajuqtigiiklutiklu avkturniit ukuallu Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu taminnut hivulliutijakhangit ihuarjutaujukhallu hivunikhanut avikturniit. 

Aularanginnaqtumik maniliurutikhainnik pivallianiq angiglivallianirlu:  Kanatap ukuallu Kanatami ukuallu avikturniit kavamangit tamarmik hivitujumik pinahuaqtakhait pijumajaillu hivumuukpalliajumik anginiqaqtut qanuriliurutikhangit Tun’ngavigjuamut Maligaq (1982), taimatut uqautiqarniaqtuq aadjikkutaliuqhimmaarnirmut imaalu avikturniinni aallatqiikpiarningit. Ilangani 36 (1) uqaqhimajuq: “Maligaliurvigjuaq ukuallu maligaliurviit, atauttikkut kavamanga Kanada unalu aviktuqhimaniinni kavamangit havakhimmarniaqtut taimailiurlutik: (a) Akhuuqhainikkun aajjikkiiktunik uukturvihanik inuuhiringnaqtumik Kanadamiut; (b) Hivumuuqpallianikhanik Maniliurutikhait pivallianiq ikiglitikhanik aallatqinguninginnik pivikhanik .” Hamna maligaliurvingmi piliuqtauhimajuq pinahuaqtakhaat ikajuutikhainnik pinahuaqtait imaalu hivulliutijakhainnik aviktuqhimaniinni ukiuqtaqtumillu kavamangit.

Kanadian akiraqtuidjutikhangit nunarjuami ihumaluutaujut, aktuutaungmata avikturnianni inuugiangningit, ukuallu Kanatap tamaita maniliurutikhangit hakugingningit imaalu nunarjuami kavamaliqinikkut atuqqujaujut. Ilitaqhihipmapluni kiglikhainnik aadjikiingingit nunarjuami avikturniit hailijut tutquumavianni, maniliurutikhangit amigaigjuumijut, imaalu aktilanginnik naunaijaqtaujut Tamainni Hunavaluit Niuvvaavigijaujukhat (GDP), Ukiuqtaqtumi avikturniit naunaiqhijut ihuaqtunik European Ukiuqtaqtumi imaalu Russian Ukiuqtaqtumi, Kanadianmi Ukiuqtaqtumi atuqpakhimajut mikivjatqijainnik aktilanginnik maniliurnikkut angiglivallianiinnik. Pidjutikhainnik aullaranginaqtumik maniliurutikhait pivallianiq tamainni-ukiuqtaqtumi pidjutaujuq, ilangani, piumajainik imaalu havaqatgiikhutik tamarmik avikturniit, kavamatuqangit imaalu Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu havaqatgiiklutik ihuaqtumik imaalu ikajuutikhangit ajuqhautaujunut. 

Avikturniinni havaqatigiiklutik kavamaliqidjutit, ikajuqtigiiklutik imaalu tamainnut maniliurutikhainnik: Ukiuqtaqtumi Maniliurutikhait pivallianiq ihuaqtuq nappaqtirutikhanut nutaamik kavamaliqutikhat imaalu maniliurutikhanignnik ukuat kavamatuqatkut, avikturniit kavamangit, Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu, imaalu Nunaqaqqaaqtut inungit. Ukiuqtaqtumi nunaqaqtut pijumajut piniaqhimalutiklu inuuhiringnaqtumik imaalu ihuaqtunik maniliurutikhamingnik ukuallu hivuraanirmiut piqarniinnik imaalu pidjutiqaqtuq anginiqaqtumik havaarijakhanik Kanatap hivuvanivjak ihuatumik maniliurnirmik tamangni aimavingmingni imaalu nunarjuamillu takunnaqtunik.  Anginiqaqtuq Kanatap nunarjuami ukiuqtaqtumi naunaitkutait piqaqtut ilakhanik, imaalu tapkunungainnaq pijumajainut.

Tamainnut avikturniit, inmikkut naunaijautainni imaalu inirvikhainniklu, hivumuuqpalliajut apqutikhanik inuugiangniinnut pitquhiqaqtunik, maniliurnikkut imaalu kavamaliqinikkut havaqatigiiklutik kavamaujut imaalu iottiarnirmik havaqatigiiklutik atauhirmi nunagijaumi imaalu hivunikhamingni. Ilitaridjutaujut maligatigut pilaarutait imaalu munarijakhangit avikturnianni kavamangit, Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu is tun'ngavikhanganik kiujuminaqtukhaujut, ihuaqtumik imaalu ihuaqpiaktumik havaqatigiiktumik kavamaliqinikkut maliktakhainnik. Tamarmik nunaqaqtut nunagijamingni pilaajut aadjikkiiktumik pivikhanik ihuaqtut atuqtakhait ikajuutikhainniklu, pivikhainnik hapkuninga tamainnut maniliurutikhainnik.

Akirariirutijut imaalu Havaqatigiittiarniq: Hapkuat pingahut avikturningit, aallatqiingujut kavamaliqidjutikhangit atanniqtuiviit, uuktuqpaktut akimanahuaqhutik ahianit maniliurutikhanik inungnit imaalu nanminirijaujunillu hivumuuqpalliajamingni inuttiarutikhanik imaalu maniliurutikhait pivallianiq hivulliutijakhainnik tamainnut nunaqaqtunut kivgaqtuqtamingnut, avikturniit hivitujumut imaalu atuqpakhimajut havaqatigiittiarnirmik ikajuqtigiikhutiklu.

Tamarmik atuqpakhimajait ingilramit idjuhingit ilitquhiit Nunaqaqqaaqtut inungit Ukiuqtaqtumi pijariaqaqtut tapkuat pingahunni avikturniinni havaqatigiiklutik imaalu pihimadjutait angmaumajumik kiglikhainnik avatingnut avikturniinnut pijaujumajunik, manikhaliurutikhat, atuffaanginarialgit hunavalungnik imaalu uumajunik munaqhitikhanik tikinnahuarutikhanginnik. Pingahunni avikturniinni havaqatigiikhimmarlutik, imaalu hakugikhivalliadjutikhaniklu havaqatigiilugit Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu, imaalu Katamallu piliurnikkut amigaigjuumilugit aallatqiinik nunamit piqutinik tunijauhimajuik. Hamna tunihiniaqtut Inungit tamainnut avikturniit inuuttiarutikhanik imaalu maniliurnikkut ikajuutikhanik ihumaliurlutik pinahuarlugit munarittiarutikhaniklu piqutinik.

Kiinaujaliqutit imaalu Aulattiarutikhanut: Atauttumut akiliqtuutingit ukuat avikturniit iavatqumajumik imaatut $5.2 Billion, imaatullu 75%-ngujumik taffumanga tunijauhimajut Kanatamit.  Tamarmik avikturniit kavamangit ajuqhaqtitauvaktut atuqtaunikhanut maniit ukiunganut imaalu kiglikhainnik aturluaqtut pinahuarutit ikajuutikhaillu, taamnatuangungittuq qanuriliurutikangit maniliurutikhangit nappaqtirutikhat. Avikturniinni maniliurutikhangit aallallu munarijauttiaqtut atukkiutikhanut aktilanghanginnit ihuaqhaqtauhimajut kavamatuqatkunit, imaalu hailijut atukkiutikhanut aktilangakhanik kavamatkut.

Avikturniit’maniliurutikhangit hakugingningit naunairutauvaktut pidjutigiplugit hakungingniit maniliurutikhanginit.  Ilakhanik aullaranginaqtumik kavamaliqutikhaliurnikkut pivallianiq, Yukon imaalu Nunatsiarlu NWT nunaqaqtut imaalu atugakhainnik nunagijanginni talvuuna nanminiqhuurnikkut atuqtakhainnik angirutait Kanatami. Nunavut pinahiaqhimajut aivautigilugit nunatigut piqutaitigullu nanminiqhuurnikkut atuqtakhainnik angirutait Kanatami. Qanuriliurutikhaliuqhimajut maniliurutikhats napaqtirutikhanginnik atuqtakhanginnik amigaigjuumidjutikhat nunamit piqutit pivllianirmik avikturniinni maniliqtuutikhainnik kinguagut nauvalliadjutikhangit. Tamainit tikinnahuarumajait aallatqiiktut imaalu amigaittunik maniliurutikhainnik amigaigjuumidjutaauhungujut inmikkuulirutikhanik imaalu nunamingni innuhirittiarnaqtumik imaalu pilahipkarlugit avikturniit maningmik atuqtakhamingniklu piinnaqhimaitumik Kanatamit.  Hivulliqpaamik pidjutikhat piliuqtitlgit avikturniit akigaqtuilutik imaalu amigaigjuumilugit maniliurutikhangit imaalu, akikhijuumirahuarlugit akikhangit inuudjuhikhanut havauhikhanullu – turaangajut maniliurutikhanut atuqtaujukhanik nappaqtirutikhanut.

Nappaqtirutikhanut imaalu maniliurutikhat: Pingahunni avikturniinni, imaatut Kanatami Ukiuqtaqtumi tamaita, ikiglivallianginnaqtut nappaqtirutirutikhangit ajuqhautauvakhutiklu hivurannaitumik nakuukpiaktumik inuuhikhanut nunaqaqtutaktuutaujut inuuhinut-pijangaijautikkut angiglivallianikhanut, atuqtakhaliurnirmullu, imaalu niriunaitunut munaqhitikhanik. Inungit imaalu maniliurutikhangitlu pidjutaujut tamainut pingahunni avikturniinni pittalidjutaujut is piitliurnianik ingilradjtuikhanik, halumajunik auladjutikhangit imaalu tuhapkaidjutikhanik nappaqtirutikhat. Amihut ukiuqtaqtumi nunallaat piqangittut qanurittunikliqaak apquhiurutikhanik khaluutinut atuqtaujukhanik, tamainni hilap qanurinniinnik apqutirjuakhanik. Unaluttauq, amigaittut nunallaat aallanik atuqtakhaqangittut ahianik uqhurjuaqtuqtunit auladjutikhainik, akituuvallaaqturlu imaalu pidjutauplunillu hilaup allanguqtirninganut.

Amigaittut qanuringit imaalu maniliurutikhangit nappaqtirutikhat pivalliadjutikhat akikhitivjarnioaqtut akikhanut inuudjuhikhanut imaalu pidjuqaqtut inungnut nunallaani inuuhniringnaqtumik.  Hapkuat pivikhangit maniliurutikhanginut nauvalliadjutikhat atuqtaulajunik tamainit avikturniinni, imaalu inungnit imaalu Nunaqaqqaaqtut kavamangit timigijauhullu. Taimaitut maniliurutikhanginut aktilakhainnik, kihimi havaqatigiittiarlutik, piliuriamingni angitqijaanik maniliurutikhamingnik pijamingni angitqijamik, ikajuutikhangit ajuqhautaujunut tamainni avikturniinni ukiuqtaqtumillu.