Havaktingit

You are here

Kamisinaup Uqautaa Angmaqtirutiningani Tukliup Katimanianiq uvani Hitamaani Nunavutip Maligaliuqtiit Katimaniani

Maassi 20, 2014

Kamisinaup Uqautaa

Angmaqtirutiningani Tukliup Katimanianiq uvani Hitamaani Nunavutip Maligaliuqtiit Katimaniani

Tiliyauyuq uumanga:

NANNGARIYAUYUQ EDNA ELIAS NUNAVUTIP KAMISINAA

Maatsi 20, 2014

 

Inirnighat, Uqaqtittiyiit, Katimayiit Maligaliuqvikmi, pulaahimayullu, quviahuktunga tunngahuktitkaffi angmaqtirhungalu tukliqmun katimanirmun uvani hitamaani Nunavutip Maligaliuqtiit Katimaniani.

Quvianaqtuq kivariami Nunavunmiut quviahukpiaqtungalu hamaniinnama tuniniahunga hilivulliqpaamik Kamisinaup uqautaani uvani Maligaliuqtini nutaamilu kavamaptikni.

Aliahuutigiplugu 15nguqtuq nalliutaa piliuqtauningani Nunavutip, quviahuutigiyavut piulihaaqtumi, aulahimmaaqtumik nunaptiknik piqaqpiaqtuq pitquhikkut qangaraaluutaniklu. Hapirhimaittumik, hivumuuyugut qauyimapluta Nunavut tikiliqtuq aallanguqtirutighanun. Kihimi, qauyihimaqpiaqtugut ayurnarniit aulahimaittut huli.

Ihumagittiarhimaplugit pihimavaktait hivulliit Maligaliuqtiinnin aulahimaplutalu piliuraanginnarhuta inirhimayainnin, ihumagiyugut ihariagiyavut kiuyauyughat tatja hivunighanilu.

Aallangauyumi innirmiittugut; pipkaitjutiyaata atuqpakhugit ilihimaliqtaptiknik pipkarlutalu nutaamik innirmik pipkaitjutiyuq nakuuyunik aallanguqtirutinik tautuktithugulu aallanguqtiliqtuq inuqatigiiknirniptikni piangaiyarnirniptiknilu inniptiknik.

Hivulliuqtauhimmaaqtugut Inuit uppiriyainni hivumuupluta atauttikkut qaumatqiyauyumun hivunighamun.

Atauttikkut, Maligaliuqvik havakniarhimayut quviahukhutik: Piniarhimaplutik havagutigiqpiarlugit Nunavutip ayurnarniit; piyumaniq hatuihimaittumik, turaangaqpiaqtunik hulitjutinik pipkaitjutiyut piuqpiaqtunik tautungnaqtunilu hivumuutjutinik; pitjutiqaqtuqlu tamainnun nunallaanun kivraqtaptiknun ukunuuna nakuuyukkut piyuminaqaqtununlu uqaqatigiitjutini.

Angiyumik naunaitkutiqaqtuq nunaptinik. Taamna kiklighaqautiqaqtuq uvani Niuvrutilimainnikkut Nunallaani Nunani nungunnialiqtuq aippaagu. Pitjutiqaqtuq Nunavunmiut piyaaliqtut ihumaliuqnirmik, niruaqnikkut, qanuritjutighaanik hivunighani.

Kavamakput havagutiqaqtuq hivulliutjutighanut turaangayut pipkapkaiyullu hivummuutikhaptiknik atauttikkut. Hivumut Abluqta, maligutikput, piliurniarhimayuq Nunavut pimmarighaqtiarlugu nutaqqaptiknun, inngutaptiknun tamainnunlu Nunavunmiunnun.

Talvani tukliqmi katimanirmi uvani hitamautaani maligaliuqviup, kavamatkut katimatjutimun iliuraqtaa una Ukiuqtaqtumi Havaktiit Ikayuutighait Hulitjutin Nalliutikhakkut Hivunighani Maligaq. Una maligaq tuniniarhimayuq kavamatkunni ukunanilu maniliuqniarhimangittuni havaktinik angikliyuummiqtirhimayunik manikkut iharianaiyautighanik havaguiraangata.

Kavamatkullu turaangayut piliuqnikkut nunallaani-tunnganiqaqtuni ihuinaarnikkut nutqaqtitjutighanik pinahuarutighanik nakuutqiyanik 

tautuknarniqaqtunik ayurhautinginnik ihariagitjutainnilu tamainni nunallaaptikni.

Ihumagiliqtut maligakhanik hakugiktitjutighat paliihimait piyaarnikkut tiguyaunikkut tamayanik hunaniklu ihumagiyauyut piyauhimayut ihuinaaqnikkut hulinirnin.

Hivumuuliqtugut nakuuyumik atuqtipkailirnikkut uuminga Ilitariyauhimayunut Uqauhinut Maligaqmik uumingalu Inuit Uqauhinginnun Tammaqtailinirmut Maligaqmik. Aulahimmaaqtugut aulapkainikkut uqauhikkut maniliqtuutighanik ihuarhainikkut atuqtipkailirnirmik munarinirmiklu uqauhikkut havaktauyughani, maligaghani, pinahuarutini hulitjutinilu havakviknin pivigiyauyuninlu, malikhugu una Uqauhivut Hivunighaa uvani 2014-2015.

Hivumuupluta, ilitturipkaqtaaffaaqtugut havagumayavut uvani maligutimi tilinikkut pinahuarutinik hulitjutiniklu kangirhinnaqtumi ihuaqtumilu pitjutimi aturutiqattiaqtumi, ihuaqtumi akituvallaangittumilu.

Hakugigharumayugut kavamautikkut pitjutiptiknik ihivriuqhutalu kavamatkunni pinahuarutinik ihumaliuqnikkut hunat havagutiqaqtuq nakuuyumik, hunat pimmarighaqtiqtauyughat, hunallu taimaaqtitauyughat turaangapkaqtaaptikni kiklighaqatut pitjutivut pipkainikkullu nakuuyunik havagutighanik. 

Pipkaqtitauyughauyugut maniliqtuutighat tuniyauhimayut timiqutinun, nunallaanun inungnunlu maliktughat nakuutqiyauyunut maniliqinikkut havagutinun pipkainikkut inirutinik una kavamat niriuqtuq maniliqtuutimiknin.

Nakuuyut kavamaliqiyit tuhitjutiqaqtut aulahimayughauyugut pimmarigharnikkut ihuaqtunik tautungnarniqaqtuniklu havagutinik kavamatkunni havaktigharhiurutini ukunanilu havaakkut hivumuunirni.

Kavamakput angiyunik hivumuuniqaqtuq pivallialiuqnikkut kavamatkunni havaktiinni parnaqutighamik, piniarhimayuq piliuqluni ikayuqlunilu kavamatkunni havaktinik tautungnarniqaqtumik Nunavutip inqarninginnik ilaqarhunilu havagumayaptiknik uumani Article 23-mi uvani Nunavut Nunatarnikkut Angirutimi (NLCA).

Hailihimapkainiq uuktuqvikhanik Nunavunmiunnun havalirnikkut huvumuunikkullu kavamatkunni havaani ikayuqtuq hakugitqiyauyumik aularaanginnaqtughamiklu kavamatkunni havaktini.

Hivumuuniq ilaqaqtuq aularaanginnaqtunik maniliqtuutinik iliharnirnik pivallialiuqnirnilu tatja tahamaniittuni piniarhimayunilu havaktighani, piniarhimaniqarluni amigaiqtiqtittiyuummirnirnik Inuinnarni havakliqlutik ayuittuni hivuliqtiunirnilu havaani tamaani kavamatkut havakviinni. 

Quvianaqpiaqtuq takuyaami iliharniit anginiqaqtuq uvunga Maligaliuqvikmun pitjutiqaqpiarhunilu kavamapta maligutaanun. Niriuqtunga Maligaliuviup ihivriurutaanun Iliharnikkut Maligaqmik.

Tamaani Kanadami nunaryuamilu, hakugiktunik pitjutiqaqtuq iliharnirmi pitjutainnilu angikliyuummiqtirnirni piangaiyautini. Tahamaniittughaq upalungaiyaqtirnirnik inungnun nakuutqiyanik piyaamiknik uuktuqvighanun Nunavutip nauliqtumi piangaiyarningani.

Piqarhuni kayumitqiyauyunik naulirnikkut ukiuqukitqiyauyuniklu inugiaknirni Kanadami, kavamakput uppiriniqaqtuq taapkuat hivulliutipkaqtaghavut. Piyughauyugut tuniluta nakuutqiyauyunik ikayurutighanik pimmarighaqtaaqtipnik aulapkaqtaaqtipnilu nakuuyunik inirutighanik. Una ilaqaqtuq ikayurnirnik aghuurhainirniklu iliharutinik tahapkunani iliharvikyuani, nutaanguraanginnaqtuni havaagatigullu iliharniinni.

Ikayuqtavut atuqtipkailirniit nakuuyunik ilharnikkut havagutinik pipkaivaktut ihuaqtunik pinikkut havaktauyughanik kiunikkut iliharnikkut inirhimayunik tamainni kituni iliharutini.

Tikittughani upluni, pimmarigharniit iliharutikkut pitjutinik uqaqtauliqtut. Hapkuat aallanguqtirniit ilaqaqtut ihuarhainiit inirutikkut pihimayauyughani pipkainikkullu aajjiikkiikniqarlirnikkut iliharviit ilihautainni ihuarniqaqtut ilihaqtut iliharutainnun. 

Kavamakput pipkailiqtut qauyiharnikkut qanuriliurutighanik katitiriami uuktuutiqaqtunik ilitturipkaitjutinik. Una qanuriliurutighaq naunaiyaqpaktait qanuqtut ilihaqtut hivumuuliqtuq piliqtullu qauyihimanirnik ayuirhimanirniklu, qanuqtullu kangirhiyut iliharviup ilihautainnik.

Angiyunik havagumaniqaqtuq amigaiyuummirumanikkut angayuqqaani, ilagiiktuni ukunanilu nunalingni ilihaqtuliqiyiit katimayiinni havaqatigiiknirnik. Una havaliqpiaryuummirniq aghuurhainiatait ilihaqtut ayuirhaqpiaqlutik iliharvikni.

Ikayuqtavut aularaanginnaqtut pivallialiuqnirniit Inuktut iliharutighanik ukunani inirninun ilihautighainnun, ilauninginnunlu Inirnighanik nunallaani iliharnikkut pinahuarutini.

Tikiliqtumi nauliqtumi Nunavutip nappaqtirnikkut pitquhinilu havakvini, havagumaniqaqtugut hivumuuningani ukunani hananikkut ayuirharnirni.

Piqangittuq avalittumik inungmik timiqutimikluunniit pitjutiqaqtuq pipkainikkut ilihaqtuup inirutainnik nuqarhiinnin angayughiinnun iliharvikyuanunlu. Atauttimiuyut amigaittut ilauyut hapkunannga ilihaiyinin, angayuqqaanin, ilagiiktunin, nunallaanin, paannariyainnin amigaittuninlu naliinnin kavamanit.

Ilihimayugut iliharniit avaliittuq nakuutqiyauyuq pimmarighaut inuuhinik. Una tunnganiq pihimayauyughaq pivallialiuqnikkut 

inungnik inmikkuuqtaaqtunik, ilihattiaqhimayut pipkaiyuqlu piangaitqiyauyunik nunallaanik. Nakuaqutigitjutighauyuq hivunighaptiknik.

Kavamakput uppiriyuq hakugiktuni nunallaani – nunallaat piqaqtut inuuhiriktunik ilagiiknik inungniklu piqaqtut ayuirhimanirnik pitjutighaniklu nakuuymik tuniyaamiknik nunaptiknun.

Qiniarhianikkut qanuriliurutighanik pipkaitjutivaktut amigaiqyuummirnirnik inmikkuurutighanik, kavamakput havagumayuq naunaiyaqlugit ungummitjutit piinnariangittaami ikayuuhiarutinik.

Kavamakput ilitarihimayait inuit ilagiiktullu ayurhautivigaktait amigaittut ungummitjutit hivumuunirmun ilikkuuqtaarnirnun. Hapkuat ayurhautiit ilaqaqtaaqtut ihumaklirnirni, ipirailailirnirni, aihimavikni pimmakluktaunirni aularaanginnaqtunilu aanniarutini.

Angikliyuummiliqtut hivumuuniit ukunani nunallaani-turaangayuni ihuahaitjutighanik pitjutilgit naahimayut, pitquhikkut nutaanguyuniklu pitjutighanik pinikkut inuuhiriknirnun.

Kavamatkut havaktut pipkainikkut taaktiliqinikkut ayungittunik taaktiliqiviit piyauttaaqtullu Nunavunmiunnin.

Angiyunik piyumaniqaqtuq havakpiarhimaniqaqtuqlu ikayurnikkut uuminga Nunavut Inminiiqtailinikkut Parnaqutighaq Hulinikkut Hivunighaq. Una havakniq pilimaitqaluaqtuq piqangitkupta 

paannariyaptiknik, Nunavut Tunngavik,Iqittiarhimalugu Inuuhiq Katimayiit, RCMP-kut amigaittullu kavamatkunni havakviit ilauyut pipkainikkut hulinikkut hivunighaq iniqtirninganun.

Havakhimmaaqyuummirniinnik ihariagiyauyuq nutqaqtinniarnikkut inminiiqnikkut hamaniittuq. Taamna tatja inminiiqtailinikkut parnaqutighaq hulinikkut hivunighaq nunguttughauliqtuq uvani ukiumi. Ukunuuna nakuuyuni paannaqatigiigutiptikni, tamapta piyumayugut hivitunirhaqlugu hivunighaq.

Ukunuuna pannaqatigiiknikkut imaatut atauttimukpaktugut piliuqnikkut havaqatigiiknirnik. Taamna Nunavunmi Niqikhaqaqnikkut Katimayiit aalla nakuuyuq naunaitkuti. Una katimavik ilaqaqtuq katimayinik tamaanin naliinnin kavamatkut havakviinnin, Nunavut Tunngavik ukuallu aviktuqhimanirnin Inuit timiqutiinnin, naliit kavamatkuungittunin maniliuqniaqhimangittuninlu timiqutinin, ukunanngalu nanminiqaqtunin havakvinin.

Katimayiit tuniliqtait ukuak Nunavunmi Niqikhaqaqnikkut Parnaqutighaq unalu 2013-2016 Qanuriliurutighakkut Hivunighaq, kavamakput ikayuqniaqhimayait.

Niqikhaqaqnikkut ilaqaqtuq nunallaamin-tunnganiqaqtukkut ihuaqhaitjutikhanik pimmarighaqnikkut pitjutinik niqiriktunik niqinik. Piyughauyuq kavamaptikni aghuurhaihimmaaqlutik nakuuyunik maligaghanik maligatigullu qanuriliurutighanik ikayurutighanik pittaaqniqmun akituvallaangungittuni akighani. 

Piyughauyugut naamahimayunik qanuriliurutighanik tukhirutainni angikliyuummiliqtunin nunallaanin. Talvuuna ayurnaqtumi havagutighami, aulahimmaaqtugut havakhuta aghuuqhainikkut hivituyunik maniliqtuutighanik naamayunik ihariagiyauqpiarnirmi pivallialiuqnikkut igluqpakhanik aallaniklu tahamaniittughanik aulapkaitjutighanik.

Una havaaghaq avatqutihimayuq umani kavamami talvuunakkuinnaqlu pihimayughani paannariiqnirni aullaqtitaaqtavut nunaptikni piqutivut atuttiaqlugillu ukunani ihariagiyauqpiaqtuni aulahimayunilu maniliqtuutinik.

Uvani 2014 kavamatuqait manikkut aturutaani, Kanada tuniyuq $419 million ukunani 10-ni ukiuni Nunavunmun uvuuna Building Canada Fund-kut. Una maniliqtuutiniq angiyuq. Niriuqtugut havaqatigilirlugit kavamatuqatkunni paannavut ikayuqhugillu maniliqtuutit atuqtauyut kitunun ihariagiyaptiknun.

Hivumut Abluqta hivulliuqniaqtaa nutaanguqtirniq piangaiyaqnikkut pivallialiuqnikkut piniarhimatjutit.

Aulapkarhimmaaqtugut havaqatigiiknikkut pitjutimik ukiuqtaqatiptikni hivumuunikkut uuminga Ukiuqtaqtumi Uyaraghiuqnikkut Havaktighat Pivallialiuqnikkut Parnaqutighaq (Northern Minerals Workforce Development Strategy). 

Una kavamat uppiriyuqlu hakugiktuni tunngavikhani nanminiqarnikkut piqutinilu pivallialiuqnikkut ihariahuktut maligakkut pitjutighanik.

Havaktipkaiyit tamainni havakviinni aulahimayut piplutik ayuirhimayunik havaktinik hilataanin nunaptiknin. Iliharvivut ayuirharnikkullu pinahuarutivut havaqatigiyaghait nanminiqaqtut havakviit aallallu paannariyauyut piliuqnikkut nunaptiknit havaktighanik ikayuqlutik naatjutilutiklu ihariaginiit nauliqtup piangaiyaqviptikni.

Una kavamatkut havaktut uumunga nutaanguqtirnikkut una Havaaghaqaqnirni Pivallialiuqniq Angiruti ukunani Kanadaup Kavamangani. Angirutiuyuq pipkaiyughaq amigaitqiyat Nunavunmiut piyaaqtughat maniliqtuutikhanik aallaniklu ikayuutighanik iliharutighanun ayuirharnirhanunlu havaliriamikni.

Pipkaqtinniaqtuq una Kanada-Nunavut Havaakkut Aittuuti, ikayurutighaq Nunavunmi havaktipkaiyinik piniarhimayut ayuirhaqtipkarumaplugit pivallialiqtipkarlugillu havaktimiknik.

Ilitarihimayugut havakpiarutauniqaqtuq anguniarniq pitjutiptikni piangaiyarnirni piliuqnirnilu ilikkuurutinirnik. Ihariagiyugut nakuuyumik uumayuliqinikkut aulapkainikkut pitjutinik ikayurutiqaqtuq ukuninga. Ihariagiyauyuq maniliuruti nunallaaptiknun pipkaqtitauyughauyugullu pitquhikkut anguniarniit aulahimayughat.

Havagumayugut ihivriurumaplugu ihuarharumaplugulu Anguniaqtinun 

Ikayuruti Amiqnunlu pinahuarutit.

Nunallaavut aallakkiiktut nunakkullu ungahiktut. Tamaita nunallaat aallangayunik ihariagutilik piqaqtullu aallangayunik piutimiknik. Nunavutip nakuuniqarninga naunaittuq pittaaqtiptikni malighautikkut pivallialiuqnikkullu ihuarhaitjutighanik hakugingniptikni.

Anginiqatqiyaunikkut, kavamatkut pilimaitaa tautuknirminik avaliittumik. Ihariahuktugut paannaghaptiknik kangiqhihimayut aallangayunik ayurhautigivaptaptiknik pinniqtumi nunaptikni. Takuyumayugut pitquhiptikni aulahimmaaqninganik takulugillu nunallaavut naulutik nakuuyukkut aularaanginnaqtukkullu qanuriliurutini.

Apluqta hivumun atauttikkut nakuunighaanun Nunavutip.

Quana.