Havaktingit

You are here

Uqauhirmut Quviahuutiqarniq
 2015

2015mi Hulilukaarutiit | Inuktut Ilihairutikhat Atuqtuuyat Piksasuuliukhimayut

Havaaqhangit Iniqtilihaaqhimayut | Kinguliqmi HulilukaaktunikMapiqviluanga

Uqauhirmut Quviahuutiqarniq
Iidjirurvia 16 – 27, 2015mi

 

Uqauhirmut Quviahuutiqarniq tautuuyanikhauvik uqauhinik Inuktut. Ayuiqhaqta ilihautilugillu. Atuuyaqta unipkaaqtalu. Hulivagluta.

 

Ihumagiyauluaqtakhangit ukiungani 2015mi tapfuminga Tuqhulaurutiit /Ilaruhiptaq Taidjutainik.  Taidjutaingit atuqhimaaqtangnik ilaruhipta taidjutainik akhuqnaqtun Inuit inuuhirningani.  Ukuat pitquhiit katitiqtuivaktun ilaptingnun nunalaaptingnun. 

 

Qanuriliuqnialiqqin?

Uuktuqhimaagiaqaqtugut, ilihaiyagiaqaqtugut, quviahuutigiaqaqtavutlu inuktut uqauhiq Inuit pitquhigiyaingitlu.   Nallaumayuq nunalaaptingnun, ilaptingnun, ilihaqviptingnun, havakviptingnunlu. Qanuriliuqnialiqqin uvani ukiumi?

 

 

Iidjirurvia 21 Hilaryuami Uqauhilraanguyut Ublua!

Uqauhilraanguyut uqauhiit ikayuutauyut inuuhiqattiarnirmut nunallaaniglu naudjutauyut. Hilaryuami Uqauhilraanguyut Ublua ilituriyuumiqtiniaqtaa ukunuunga. Una ublua ikpiriniagut aallatqiit uqauhiinik.   

 

Hunauningagut Uqauhirmut Quviahuutiqarniq

Una quviahuutigivaqtaqqut ukiuqtamaat Iidjirurviani, taimaalu Hiluaryuami Uqauhilraanguyut Ublua quviahuutauvakturlu (Iidjirurvia 21).  Kinguliqni ukiungani, quviahuutikhangit nallaumavaktun atauhirmik malrungnirmun havainirnik. Aulattitiniaqtun 2015mi,  Uqauhirmut Quviahuutiqarniq  hivutuniqaqniaqtuq tatqikhiumi tamaat Iidjirurviami. 

 

Huuq taimailiuqpatugut uvuuna Uqauhirmut Quviahuutiqarnikkut aturyuumipkainahuaqhuta uqauhinik Inuktut imaalu ilituripkainiaqhuta ikpirniagut, ingilraanitaatigut, qanuriningagut aallatqiingningagut tamainni Nunavunmi. Ilitaripkaniqhugulu Inuktut kangqhidjutit atuqtauyukhallu (malikhugu Inuit Uqauhiit Tammaqtailinirmut Maligaq).

 

Inuktut atauhiuyuq pingahunit uqauhiinnit nunaqaqqaaqtut Kanatami tammallagunaittunahiyuq. Kihimi, Inuktut tammallagunaittuq hulidjutigiliruptigu. Aturnia Inuktut mikhiyuumiqtuq qaffini ukiuni aniguqtuni. Ilihimaliqtautaini Statistics Kanatami, aturnia Inuktut aimavingni ikigliyuummiqtuq uvannga 76%-mit 1996-mi uvunga 64%-mut 2006-mi. Aallanguqtirnia Inuktut aturniata aimavingni kayagiqudjutauyuq, aimavingni nutaqqat ilitqaaqpaktut uqauhinik. 

 

Atauttikkut, kingumuktitaaqtaqqut ikigliyumirnia Inuktut atuqpaktut. Uqauhiqqut hadja hakunginiqaqtuq tun’ngaviqaqtuq. Imaalu, uqauhiqqut munariyauyuq ataani avikturviup maligaini. Kihimi, huliliqtuqhauyugut – aimaviptingni, iliharivngni, havagvingni nunallaaptingnilu. 

 

Hulittaaqqita?

Ilkkut hulittaaqqit? aturlugu Inuktut ubluqtamaat. Kimulliqaak uqauhirilugu, ukunungalluarlu nutaqqanut. Uuktuqpagluhi uqarluhi titirarluhi kimuliqaak. Uqqariktunik uqaqatikhaqhiurlutit ikayuqtukhanik. Atuqpagaangangni Inuktut, ikayuqtat uqauhit pitquhiilu hakugigiangingni. 

 

Nunavut Kavamangat uqariiqtut havakpangniaqhutik aturlugu Inuktut ilitquhiptingni. Uqariiqtut atuqhugu una nutaaq uqauhiit maligaigut (Ilitariyauhimayut Uqauhiit Maligaq unalu Inuit Uqauhiinik Tammaqtainirmut Maligaq). Ilauqtauhimabluni Inungnit katimayiinillu Nunavnmit tamaanit, upalungaiyaqhiyugut ilauitunguqtumik hannaiyaunmik atuqtauyaangita nutaak uqauhinut maligak.  Hannaiyautikput atia Uqausivut. 

 

Qulvatillugu nunalingnit ilitarinia ilitturinia ihumaaluutigiyauyut ilauyut hannaiyautiptingni. Qulvatuyuuminiaraotigu qanurinnia Inuktut inuuhiptingni ubluqtamaat. Amigiaqtittumablugit uqayuktuq Inuktut aimavingni, iliharviinni, nunallaaptingni, havagvingnilu. ubluqtamaat, uqauhiqqut hakugikhiyuuminiaqtuq pitquhiqqullu aulaniaqhuni. 

 

Atiagut uuma: Uqauhirmut Quviahuutiqarniq

Hivulliqpaami uukturaptigu quviahuutigiblugu Inuktut, atiqaraluaqtuq Inuktitut Uqauttin. Imaa tukiqaqhuni “uqaqtut Inuit pitquhiitut” (Igluliup uqauhiagut). 

 

Uqauttin tukia taimani amihut uqautin uumannga uqauhiq (“tainiq,” “uqauhiq”). Una atuqtauyuq huli Kalaalliisut (Greenlandic (titiraqtaubluni oqaatsit), Inupiatuttauq Inuvialuktullu (uqautchit/uqauttit), aallani ualinimiut uqauhiini Inuktut.  Una atuqtauhimayuugaluaq taimani kivataani ukiuqtaqtumi kihimi atuqtaulluarungnaiqtuq hadja.

 

Uqarvigivaktavut nunalgit Nunavunmi atiagut. Hapkua tuhaayaptingit, attiqhimangmiyaqqut imaa Uqauhirmut Quviahuutiqarniq 2005-mi. una atia piyaqqut kangiqhittauttaarmat tamainit uqauhinit. Imaa tukiqaqtuq ‘quviagiblugu uqauhiqqut.” 

 

Hunali “Inuktut”?

Nunavut Kavamangat atuliqtaat tainiq Inuktut uqariliraamikkik Inuit uqauhiit Nunavunmi. Ilauyuk ukuak Inuktitut Inuinnaqtullu. Uuma tainiup himmauhiqtaa qablunaatut taiyauvaktuq “Inuit uqauhiit.”